Valottumisviikot

Korkean valon leiri aukaisee uuden näkökulman Välimeren kevääseen ja omaan tapaan hahmottaa maailmaa.

Kuka minä olen? Miten minusta tuli minä? Mitä kohti haluan seuraavaksi suunnata? Itsetutkistelun rinnalle nousee kysymys siitä, mikä rajoittaa kykyäni nähdä ympäristöni ja toisaalta mahdollisuuteni sellaisina kuin ne ovat.

Peileinä viikon matkalla ovat toisten matkalaisten lisäksi samassa valossa maalanneet kuvataiteilijat ja samoilla rannoilla ja kukkuloilla kirjoittaneet kirjailijat, oppaina Kaisa Raittila ja Mikko Malkavaara.

Ryhmään mahtuu kerrallaan korkeintaan 12 valottujaa. Majoittuminen hotellissa tai vuokra-asunnossa oman harkinnan mukaan. Kohtaamisten tukikohtana Kaisan ja Mikon Nizzan-koti Valottuma.

Valottumisviikko voidaan räätälöidä lähtijöiden tarpeiden mukaan. Onko sinulla yhteen hitsautumista odottava ryhmä valmiina? Tarvitseeko työyhteisösi uutta näkökulmaa?

Yhteystiedot

Kaisa Raittila
kaisa.raittila@saunalahti.fi
p. +358 400 606979

Mikko Malkavaara
mikko.malkavaara@diak.fi
p. +358 400 874563

Vuokraaminen

Jaamme mielellämme ilomme nizzalaisesta ullakkohuoneistosta ja vuokraamme Valottumaa perheellesi tai työtilaksi. Parastaan paikka tarjoaa kahden hengen seurueelle.

Yläpuolella olevasta varauskalenterista näet vapaat viikot. Lisätietoa vuokraamisesta löydät yläpalkin otsikon Valottuman vuokraaminen takaa. Kerro matkasuunnitelmastasi yhteystietolomakkeella tai sähköpostitse.

Varauskalenterissa ensimmäinen ja viimeinen mustaksi merkitty päivä ovat vaihtopäiviä, siis mahdollisia vuokrattaviksi. Tavarat voi tuoda tai jättää asunnolle lentoaikataulujen mukaan. Avain vaihtaa omistajaa pääsääntöisesti Suomessa.

Nizza

Matkaoppaiden Nizza on aristokratian ja Hollywood-näyttelijöiden spatseerauspaikka. Palmujen reunustama rantatiekin sai nimekseen Promenade des Anglais, englantilaisten kävelykatu, brittiherrat kun yrittivät 1820-luvun nälkätalvina keksiä köyhille nizzalaisille työtä. Olisihan sitä paitsi mukavampi kävellä rannalla kenkiään tuhrimatta ja nilkkojaan nyrjäyttämättä, herrat ajattelivat, vaikka rouvat parantelivat reumatismiaan ja nauttivat leudosta talvesta pensionaateissaan ylhäällä kaupungin rinteillä. Rantakulttuuri oli vielä tuntematonta ja ruskettumista pelättiin, olihan se ulkotyöläisen tunnusmerkki.

Alkuun vaatimattomasta, kapeasta Promenade des Anglaista tuli pian tärkeä näyttäytymispaikka. Nykyään se on kaupungin olohuone, jossa nautiskellaan merestä, hölkätään, rullaluistellaan, pyöräillään, luetaan kirjaa ja ruvetaan malliksi karikatyyrin piirtäjälle. Sen varressa ovat myös kaupungin kalleimmat hotellit. Kansallispäivänä 14. heinäkuuta 2016 Promenadesta tuli Nizzan terrori-iskun näyttämö. 84 ilotulituksen seuraajaa kuoli umpikujaan ajautuneen perheenisän kuorma-auton alle. Yli kaksi sataa loukkaantui.

Promenade des Anglais'n rantahotellien rivi. Negrescon tornin sanotaan saaneen muotonsa erään anteliaan rouvan rinnan mukaan.

Satojatuhansia vuosia sitten Meri-Alppien (Alpes-Maritimes) ja meren väliin jäänyt kaistale on ollut mammutinmetsästäjien suosiossa. Kreikkalaiset perustivat rannikolle 300-luvulla eKr. kauppapaikan ja antoivat sille voitonjumalansa nimen Nikaia. Provencelaisten suussa se vääntyi Nissaksi, ranskalaisille kaupunki on Nice. Suomalaisten käyttöön on vakiintunut italiankielinen Nizza.

Keisari Augustuksen aikaan ajanlaskun alussa alueelle tulivat myös roomalaiset ja perustivat rinteelle oman kaupunkinsa, Cemenelumin, nykyisen Cimiez'n kaupunginosan. Senaikaisen amfiteatterin rauniot 
ovat edelleen nähtävissä Matissen museon vieressä.

Linnavuorelta kukkuloille. Korkein huippu, Mont Chauve, on hyvä retkikohde. Musorgskikin kiipesi sinne ja sävelsi siellä Yön autiolla vuorella. Faliconin bussi 25 vie kävelyretken alkuun. Jää pois Saint Michelin kappelin pysäkillä.

Roomalaisten mukana levisi Nizzaan myös kristinusko. Ensimmäinen piispa kaitsi rivieralaisten sieluja jo 300-luvulla. 

Historiansa aikana Nizza on kuulunut vuoroin Italialle, vuoroin Ranskalle. Juuri siksi Nizzan rakennusperinteessä ja tunnelmassa on myös pala Italiaa. Ranskaan kaupunki liittyi pysyvästi vasta vuonna 1860.

Vieille Nice, vanhakaupunki

Linnavuoren hautausmaa

Nyky-Nizza on kaunis, arkinen, luonteva ja monipuolisuudessaan täynnä vaihtoehtoja. Onnellista on kävellä häikäisevän aurinkoista rantaa ja kiertää Linnavuoren kuvetta satamaan, sieltä Place Garibaldille ja vanhankaupungin hiljaisempien kujien kautta ylös Linnavuoren hautausmaille katsomaan alas kaupunkiin ja merelle. Keskuspuisto, Promenade du Paillon, aukeaa vihreänä kaistaleena rantakadulta kohti kansallisteatteria ja nykytaiteen museota. Sen alla virtaa Paillon-joki, entinen kaupungin pyykinpesupaikka. Nykyään Promenadella saattaa nähdä, miten lohi nousee Paillonin suulle.

Jos malttaa kävellä syvemmälle kaupunkiin, löytää suloisia huvilakatuja, juhlallisia bulevardeja ja kauniisti kohti merta aukeavia rinteitä pinjoineen, sypresseineen ja muurien yli roikkuvine köynnöksineen. Löytöretkeilijän paras neuvo on tämä: astu aina pääväylältä sivuun. Tunnelma on toinen jo korttelin päässä.

Linnavuoren kupeeseen on rakentunut varhainen Nizza, nykyinen Nizzan vanhakaupunki. Rauhanrakastajan kannattaa astua sielläkin vilkkailta pääkujilta sivuun. Iltaisin vanhakaupunki tuntuu muuttuvan yhdeksi ainoaksi kujille levittäytyväksi ravintolaksi. Öisin paikan omii juhliva nuoriso. Aamuvirkut hakevat Cours Saleyalta, kukkatorilta, päivän vihannekset ja tuoretta maljakkoon.

Linnavuorelta näkyy vanhankaupungin ja rantakadun välissä säilyneiden kalastajamajojen rivistö. Setä maalaa palmua niiden takana.

Place Garibaldi. Nizza oli Italian yhdistäjän kotikaupunki. Heinäkuu 2013.

Heinäkuinen helle. Place Garibaldin ilta.

Cimiez'n rinteiden rauhalliset kadut vievät Chagallin museolta Matissen museolle. Unohtumattomia ovat olleet raukean iltapäivän hetket museon edessä olevassa oliivilehdossa, jossa miehet pelaavat petankkia ja lapset pääsevät rattaistaan juoksentelemaan. Un pichét du vin rosé on täällä välttämätön, ja se nautitaan muovituolilla puiden varjossa oliivilehdon vaatimattomassa kuppilassa. Ihan vieressä on fransiskaaniluostarin upea puutarha, josta aukeaa näkymä alas kaupungin itäiseen osaan.

Lähempänä kaupunkia, Cimiez'n alarinteellä, Carabacel-kadun takana on hienojen vanhojen talojen hiljaisia katuja ja l'Hermitage, linnamainen valkoinen rakennus, joka näkyy myös Valottuman terassille. Helpoin reitti sinne kulkee seuraamalla Rue Pastorellia itään. Ylitä Boulevard Carabacel ja nouse mutkikasta tietä rinteeseen.

Matisse-museo Cimiez'n oliivilehdossa.

Avenue des Arènes de Cimiez.

Fransiskaaniluostarin puutarhasta Mont Albanille.

Fransiskaaniluostarin puutarhasta merelle. Käytävän päässä kasvavan sypressin vasemmalla puolella näkyy Linnavuoren nyppylä..

Kun Cimiez'ltä laskeutuu Avenue des Arénes de Cimiez'tä tai Vieille Chemin de Cimiez'tä pitkin, päätyy Boulevard Carabacelin ja Avenue Saint-Jean-Baptisten kulmaan, jossa Matissen pyöreärintainen neito tervehtii laatikkopäätä, Tête carréeta. Tämä erikoinen kirjastorakennus on alku vanhaankaupunkiin rajoittuvalle kulttuurikaistaleelle, Promenad des Artsille, jossa ovat peräkkäin luonnontieteellinen museo, Muséum d'histoire naturelle de Nice, nykytaiteen museo MAMAC, Musée d'art moderne et d'art contemporain ja Nizzan kansallisteatteri, Theatre National de Nice. Kaupungissa toimii myös useampi pieni teatteri.

Matissen pyöreärintainen neito seisoo Boulevard Carabacelin ja Johannes Kastajan kadun kulmassa.

Tête carrée, laatikkopää, on 26 metriä korkea Sacha Sosnon luomus. Laatikossa ovat Nizzan pääkirjaston hallinnolliset tilat.

Breikkaavaa nuorisoa Nizzan kansallisteatterin edustalla.

Tervejalkainen tutustuu Nizzaan kävellen. Vähän reippaamman lenkin takana ovat kaksi muuta Nizzan varakkaiden kaupunginosaa, Mont Boron idässä ja Les Baumettes lännessä, Bd Francois Grosson, Rue de Francen ja valtatie Voie Mathis'n rajaamalla alueella. Jälkimmäisellä on myös entisajan aristokraattisten huviloiden loistoajan edustaja Nizzan taidemuseo, Musée des Beaux-Arts de Nice.

Kaupungin ainoa raitiovaunulinja vie ylös rinteelle ja Place Massénan kautta, vanhankaupungin sivuitse itäisiin kaupunginosiin. Sen kyytiin kannattaa nousta ihan vain kaupunkia katsellakseen. Rinteellä (rautatieaseman suuntaan) raitiovaunun linja kulkee läheltä kaupungin kuuluisinta kirkkoa, 1933 valmistunutta art deco -tyylisuunnan Église de Sainte-Jeanne-d'Arcia

Jääkiekkofani tutustunee Nizzan Kotkiin,viherpeukalo puutarhoihin ja oopperan ystävä oopperaan. Tapahtumien parhaat löytyvät Nizzan kaupungin kotisivuilta ja matkalaisten oppaasta. Epävirallisempi nettisivusto voi sekin tarjota löytöjä.

Promenade des Anglais on ollut näyttäytymispaikka jo pitkään.