Valottumisviikot

Korkean valon leiri aukaisee uuden näkökulman Välimeren kevääseen ja omaan tapaan hahmottaa maailmaa.

Kuka minä olen? Miten minusta tuli minä? Mitä kohti haluan seuraavaksi suunnata? Itsetutkistelun rinnalle nousee kysymys siitä, mikä rajoittaa kykyäni nähdä ympäristöni ja toisaalta mahdollisuuteni sellaisina kuin ne ovat.

Peileinä viikon matkalla ovat toisten matkalaisten lisäksi samassa valossa maalanneet kuvataiteilijat ja samoilla rannoilla ja kukkuloilla kirjoittaneet kirjailijat, oppaina Kaisa Raittila ja Mikko Malkavaara.

Ryhmään mahtuu kerrallaan korkeintaan 12 valottujaa. Majoittuminen hotellissa tai vuokra-asunnossa oman harkinnan mukaan. Kohtaamisten tukikohtana Kaisan ja Mikon Nizzan-koti Valottuma.

Valottumisviikko voidaan räätälöidä lähtijöiden tarpeiden mukaan. Onko sinulla yhteen hitsautumista odottava ryhmä valmiina? Tarvitseeko työyhteisösi uutta näkökulmaa?

Yhteystiedot

Kaisa Raittila
kaisa.raittila@saunalahti.fi
p. +358 400 606979

Mikko Malkavaara
mikko.malkavaara@diak.fi
p. +358 400 874563

Vuokraaminen

Jaamme mielellämme ilomme nizzalaisesta ullakkohuoneistosta ja vuokraamme Valottumaa perheellesi tai työtilaksi. Parastaan paikka tarjoaa kahden hengen seurueelle.

Yläpuolella olevasta varauskalenterista näet vapaat viikot. Lisätietoa vuokraamisesta löydät yläpalkin otsikon Valottuman vuokraaminen takaa. Kerro matkasuunnitelmastasi yhteystietolomakkeella tai sähköpostitse.

Varauskalenterissa ensimmäinen ja viimeinen mustaksi merkitty päivä ovat vaihtopäiviä, siis mahdollisia vuokrattaviksi. Tavarat voi tuoda tai jättää asunnolle lentoaikataulujen mukaan. Avain vaihtaa omistajaa pääsääntöisesti Suomessa.

Nizzasta itään

Heti Mont Boronin ja Mont Albanin takana on vanha kalastajakylä Villefranche sur Mer. Bussi vie sinne puolessa tunnissa, juna kuudessa minuutissa. Kävellen kukkulan ylitykseen kuuluu reilu tunti. Villefranchessa on lapsiystävällinen hiekkaranta. Vesi lämpiää lahdessa uimakelpoiseksi jo aikaisin keväällä. 

Jos menet Villefrancheen kävellen, voit valita useammankin reitin. Lyhin ja nopein menee Mont Albanin yli Col de Villefranchen kautta. Nouse Avenue de Mont Albanille Rue Bonaparten päästä ja jatka kukkulan harjalta alas kylään. 

Kiipeämisen vaivan palkitsevia maisemia on tarjolla, jos nouset Mont Boronille vähän ennen Coco Beachiä toisella puolen katua alkavia portaita. (Vihreässä rauta-aidassa on portti mutta ei minkäänlaista tienviittaa.) Jatka portaikkoa Boulevard Carnot'n yli. Käänny portaiden päässä loivaan alamäkeen vasemmalle ja jatka portaita ylöspäin Notre Dame Perpetuel Secour -kirkon vasemmalta puolelta. Pitkähkön betonipolun jälkeen tulet ajoväylälle. Käänny taas loivaan alamäkeen vasemmalle, ylitä tie ja kävele polkua kauniin pinjametsän läpi. Päädyt Mont Boronin luonnonpuistoon, jossa kannattaa suunnata linnoitukselle, Fort de Mont Albanille (huomaa, että samalla mäellä on myös Fort de Mont Boron, mutta silloin olet kävellyt Mont Boronin eteläpäähän). Alban-vuoren linnoitukselta on huikea näköala sekä Nizzaan mutta etenkin itään, Monacon suuntaan. Jos lähdet linnoitukselta paluusuuntaan, heti linnoituksen pihalevennyksen jälkeen lähtee vaatimaton poluntapainen alas vasemmalle. Polku on suorin tie alas Villefrancheen. Polun jälkeen kulje pieniä mutkikkaita katuja kohti merta. Ei haittaa, vaikka et löytäisi suorinta tietä. Kaikki kadut ja portaikot ovat yhtä ihania. Lyhimmillään matkan Nizzasta Villefrancheen kävelee reilussa tunnissa. Jos haluaa helpottaa alkumatkaa, Mont Boronille voi nousta bussilla 14. Käveleskely Mont Boronin kujilla on sekin juhlaa.

Cap Ferrat on niemi, jonka vähän yli kuuden, pisimmillään kymmenen kilometrin rantapolun kiertämiseen kannattaa hyväkuntoisenkin varata vähintään pari tuntia. Polun päähän pääsee helpoiten matkustamalla Nizzasta Saint Jean Cap Ferrat'n kylään. Bussi 81 lähtee Paillon-puiston päästä kansallisteatterin kupeesta. Kartta helpottaa polun pään löytymistä. Polku päättyy Passable Plageen, Passablen uimarantaan. Katuverkkoon noustaan bussin 81 reitille. Lähin pysäkki on sama kuin Rotschildin puutarhoilla.

Rothschildin pankkiiriperheen huvila Villa Ephrussi on niemen kapeimmalla kannaksella. Sen upeista puutarhoista aukeaa näköala Villefranchen ja Beaulieun lahdille. Puutarhoihin voi tehdä erillisen retken samaisella bussilla 81 tai jatkaa niemenkiertoa tyylikkäällä mutta kohtuuhintaisella lounaalla Villa Ephrussin kauniilla terassilla. Valkopaitaiset kohteliaat herrat tarjoilevat. Puutarhan ja villan sisäänpääsymaksu nostaa lounaan hintaa, mutta puutarhat, leskirouvan palatsi ja näkymät ovat sen arvoisia. Hauskaa on leikkiä johtavansa orkesteria, kun toistasataa metriä pitkässä suihkulähteessä vesisuihkut nousevat ja laskevat musiikin tahtiin.

Jos kävelyvoimia riittää, bussin sijaan voi Rotschildilta kävellä Villefrancheen ja palata sen uimarannan tuntumasta junalla Nizzaan. Asemalla on lippuautomaatti.


Mont Boron ja Nizza. Cap Ferrat'n rantapolku.

Villefranche sur Mer Rotschildin puutarhasta.

Cap Ferrat'n länsiranta. Lahden toisella puolella Villefranche sur Mer.

Rantapolku. Cap Ferrat.

Rotschildin puutarhan wisteriat.

Itärannan polku majakalle. Cap Ferrat.

Villa Ephrussi, Rotschildin palatsi. Cap Ferrat.

Cap Ferrat'lta itään kohti Ezeä ja Monacoa.

Villefranchesta itään on Ezen keskiaikainen kaupunki. Sen korkein kohta on yli 400 metrin korkeudessa. Kylän huipulla vanhan linnoituksen paikalla on kaktuspuutarha, josta on huikeat näkymät merelle. Koko Riviera näkyy Saint Tropez'hen asti, ja kirkkaimpina päivinä voi erottaa jopa Korsikan saaren. Kaupungissa on kalliita putiikkeja ja gourmet-ravintoloita. Ruotsin kuninkaan kesälinna oli Ezessä vuodesta 1920 vuoteen 1953. Patikointireitti Ezen rannalla sijaitsevalta juna-asemalta ylös vanhaan kaupunkiin on nimetty paikkakunnalla paljon oleskelleen Friedrich Nieztschen mukaan. Kävely ylös kestää noin puolitoista tuntia, alas menemiseen kuluu aikaa puolet vähemmän. Nietztschen portaille löytää helposti, kun jää junasta Eze sur Merin asemalla. Takaisin Nizzaan voi tulla Monacosta ja Mentonista tulevilla busseilla kylän alapuolelta maantien varresta.

Monet Nizzan-kävijät haluavat nähdä Monacon. Grimaldin suvun palatsi on Monacossa, kuuluisa kasino Monte Carlossa. Niiden väliin jää suuri vierasvenesatama, jonka veneet ovat arvaten hulppeita.

Monacoa katseltuaan voi hakeutua stadionin ohi Plage Marquet'lle ja sen takareunasta lähtevälle rantapolulle. Reitti naapurikylään Cap d'Ail'hin on pari, kolme kilometriä, tasainen, helppo ja kaunis. Vain kovan merenkäynnin aikaan reitti on vaarallinen.

Rue Principale. Eze.

Cap Ferrat, Cap de Nice ja Mont Boron. Eze, lokakuu 2007.

Ehkä suloisin kaikista Ranskan Rivieran kaupungeista on niistä itäisin, rajakaupunki Menton, Ranskan helmi (La perle de la France), jota pidetään myös Ranskan italialaisimpana kaupunkina. Kuljimme Mentonissa lokakuun auringossa 2007, mutta emme Mikon polvikivulta koskaan päässeet tavoittelemallemme Italian rajalle asti. 

Kiipesimme kuitenkin kaupungin vanhalle hautausmaalle, jossa ihailimme brittien ja venäläisten hautoja sekä ihmettelimme oksitaaninkielisiä nimikylttejä. Kun joskus, etenkin sairauden aikoina, oli vaikeaa, Kaisa lohdutti: Muista Mentonin rinteet. Pysähdyimme sitruunajuhlistaan tunnetussa kaupungissa keväällä 2012, kun palasimme omalla autolla Roomasta Villa Lantessa vietettyjen viikkojen jälkeen. Myöhemmin olemme viettäneet helteistä päivää erityisen jäljen jättäneessä hylätyssä puutarhassa Fontana Rosassa, kävelleet Parc de Pianin oliivilehdon läpi Boulevard de Garavanille ja nousseet lopulta Gare Routieren vierestä Chemin de Rosairea pitkin kaikki lähes viisisataa porrasta ikivanhalle l'Annonciaden luostarille.

Hautausmaa. Menton, lokakuu 2007.